Kiltailta 22.10.2012

Eusebioksen kilta kokoontui 1800-luvun kiehtovan tieteenkulttuurin äärelle. Illan alustajana toimi Kia Vainiomäki, joka kertoi kiltalaisille omasta gradu-projektistaan antaen erityisesti tilaa tutkimuksen tekemiseen liittyville, mm. lähteiden käyttöä ja aiheenvalintaa koskeville teemoille.  Historiantutkimukseen, kuten muuhunkin tieteelliseen työhön, voi lähteä hyvin erilaisista tiedon intressien lähtökohdista, ja tutkimuskysymys voi kummuta esimerkiksi joko itseä kiinnostavasta teemasta tai mukaansatempaavasta aineistosta. Illan alustajan kohdalla jälkimmäinen on hallinnut koko puolitoistavuotista tutkimusprosessia, joka vei hänet kiehtovan, yliopiston kirjastosta sattumalta löydetyn julkaistun kirjekokoelman ääreltä Helsinkiin penkomaan kansalliskirjaston ja SKS:n arkistoja. Nämä seikkailut söivät leijonanosan keväästä 2012, mutta nyt ne ovat jalostuneet jo melkein selkeäksi tutkimuskysymykseksi.

Itse graduaihettaan, kolmen tiedemiehen välisistä kirjeenvaihdoista luettavia tiedonsaannin väyliä ja tieteen tekemisen käytäntöjä, Vainiomäki näki parhaaksi lähestyä henkilöhistoriallisesta näkökulmasta keskittyen tutkimiensa tiedemiesten elämään, saavutuksiin ja heidän kirjeenvaihdollisiin motiiveihinsa. Nämä esiteltävät tiedemiehet olivat monitieteilijä Karl Ernst von Baer (1792–1876), kielitieteilijä ja etnografi Anders Johan Sjögren (1794–1855) sekä kraniometri Anders Adolf Retzius (1796–1860). Heidän kirjeistään graduun ovat valikoituneet von Baerin ja Retziuksen välinen kirjeenvaihto (luettavissa julkaistussa muodossa kirjekokoelmassa Ein Briefwechsel zwischen Anders Adolf Retzius und Karl Ernst von Baer, julkaistu 1963 Uppsalassa) sekä K.E. von Baerin kirjeen Anders J. Sjögrenille, jotka ovat osa kansalliskirjaston Sjögren kokoelmaa.

Vaikka nämä kolme tiedemiestä olivat nimellisesti eri alojen asiantuntijoita, heitä yhdisti kiinnostus kansakuntien menneisyyteen. 1800-luvun tieteille oli niiden eriytymisen ohessa näet ominaista menneisyyden ymmärtämiseen ja sen ns. lajitteluun liittyvä funktio, mikä yhdisti hyvin erilaisetkin alojen tiedemiehiä tämän yhteisen projektin taakse. Tiedon määrän lisääntyessä valtavaa vauhtia ja professionalisoitumisen muuttuessa välttämättömäksi eri alojen asiantuntijoiden oli jaettava omaa asiantuntemustaan, jotta kokonaiskuva kirkastuisi.

Vainiomäen alustus kirjeistä historiantutkimuksen lähteinä, tiedemiesten henkilöhistoriasta ja asiantuntijuudesta poiki pian kysymyksiä ja tarkennuksia. Kuten keskustelupiirissä kuuluukin, alustus alkoi loppua kohden elää osallistujien intressien mukaan ja erityisen kiinnostaviksi teemoiksi valikoituivat esimerkiksi kallotieteet ja ihmisen jäänteiden käyttö tieteellisessä tutkimuksessa etiikan näkökulmasta. Myös huomiot K.E. von Baerin muhkeasta parrasta saivat oman, ansaitun osuutensa keskusteluun käytetystä ajasta.  

Illan virallisen osuuden päätteeksi keräsimme jälleen kolehdin kielisukulaistemme Mansien Raamatunkäännöstyölle (mitä kielitieteilijä Anders Johan Sjögren varmasti arvostaisi), ja tämän jälkeen kiltailta jatku vielä pitkään aivan muiden jännittävien keskustelujen merkeissä.

Kia Vainiomäki

A.A. Retzius

A.J. Sjögren

K.E. von Baer